Kaura (Avena sativa)

Ominaisuudet

Kaura on peräisin todennäköisesti Turkin alueelta ja sen viljely on alkanut vehnän tai ohran rikkakasvina. Itämeren suomalaiset kansat tutustuivat kauraan germaanien välityksellä ja toivat sen Suomeen. Viljely alkoi yleistyä maassamme 1800-luvun lopulla karjatalouden kasvaessa.

Kaura häviää tuotantomäärissä useimmille viljoille, mikä johtuu ennen kaikkea sen korkeasta kuoripitoisuudesta (25 %). Kauran vuotuinen sato maailmalla on noin 25 miljoonaa tonnia (FAO) ja Suomessa noin 1000 miljoonaa kiloa (Luke 2014). Päätuottajamaat ovat Venäjä, Kanada, USA, Australia, Suomi ja Ruotsi. Kaura on tärkeä osa Suomen viljelykierrosta ja se viihtyy myös happamilla mailla. Kauran kukintoa kutsutaan röyhyksi ja jyvät sijaitsevat tähkylöissä. Jyviä ympäröivät helpeet ja kaleet jäävät kiinni puitaessa, joten kaura tulee kuoria ennen prosessointia.

Suomessa kauraa viljellään pääasiassa rehuksi ja noin puolet siitä käytetään suoraan maatiloilla. Ihmisravinnoksi kauraa päätyy vain murto-osa. Yhtä asukasta kohti kauraa ja kauratuotteita käytetään noin 10 kg vuodessa ja viime vuosina kauran kulutus on ollut kasvussa sen terveyttä edistävien ominaisuuksiensa ansiosta.

Kaura ei muodosta sitkoa, kuten vehnä, joten sen leivontalaatu ei yksinään ole kovin hyvä. Samasta syystä pelkkää kauraa sisältävät leivät ovat tavallisesti palaleipiä. Korkean rasvapitoisuutensa vuoksi kaura lämpökäsitellään ennen muuta prosessointia. Näin rasvojen pilaantuminen (entsymaattinen pilkkoutuminen ja hapettuminen) varastoinnin aikana vähenee ja säilyvyys paranee. Rasvojen pilaantuminen aiheuttaa kaurassa eltaantuneen ja tunkkaisen maun.

 

Koostumus

Kaura on yksi monipuolisimmista viljalajeista ja sisältää tasapainoisessa suhteessa eri ravintoaineita. Kauran jyvän kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 12.

 

Taulukko 12. Kauran jyvän kemiallinen koostumus (%).

Vesi	8,2
Proteiini	16,9
Rasva	6,9
Hiilihydraatit	66,3
Kuitu	10,6
Tuhka	1,7

Lähde: USDA: National Nutrient Database, 2015.

 

 

Kauran merkitys ruokavaliossa

Kaura on todellinen terveysvilja. Sen parhaimmat puolet ovat seuraavat:

 

Kaura on 100 % täysjyvää

Kaurasta poistetaan ennen prosessointia vain akanat, joten kaurahiutaleissa ovat mukana jyvän kaikki osat kuorikerroksista jauhoytimeen.  

 

Kaura kuidun lähteenä

Kaura sisältää sekä liukoista että liukenematonta kuitua. Liukenematon kuitu edistää suolen toimintaa ja ehkäisee siten ummetusta.

 

Kaura proteiinin lähteenä

Kaura on monipuolinen kasviproteiininlähde ja keittämällä puuron esimerkiksi maitoon, on kaikki välttämättömät aminohapot koossa! Lisäksi kaura on edullinen vaihtoehto moniin muihin proteiinipitoisiin ruoka-aineisiin verrattuna.

 

Kaura pitää kylläisenä

Liukenemattomien ja liukoisten kuitujensa ansiosta kauran hiilihydraatit imeytyvät hitaasti ja verensokeri nousee tasaisesti. Nämä auttavat pysymään kylläisenä pidempään!

 

Kaura kolesterolinalaentajana

Kauran liukoinen kuitu. beta-glukaani, auttaa kolesterolin hallinnassa. Se muodostaa suolistossa veden kanssa geelin, joka estää ruoassa olevaa kolesterolia imeytymästä elimistöön. Lisäksi se sitoo itseensä sappihappoja, joiden valmistamiseen elimöstö kuluttaa jo olemassa olevia kolesterolivarastoja. Näin elimistön kolesteroliarvo laskee.

 

Kaurasta virtaa aamusta alkaen

Puuro on huipputason aamiainen, sillä yksi annos (1 dl kaurahiutaleita)  sisältää peräti 23 g hiilihydraatteja, 5 g proteiineja ja 3 g rasva, unohtamatta kuituja, vitamiineja ja mineraaleja!

 

Tuotteiden valmistus ja käyttö

Yleisimpien kauratuotteiden valmistus ja ominaisuudet on kuvattu oheisessa taulukossa.

 

Taulukko 13. Kauratuotteiden valmistus ja käyttö.

Tuote	Valmistus	Ominaisuudet/käyttö
Jyvä		Helpeiden eli akanoiden peittämä.
Hiutale	Valmistetaan kuten vehnähiutale. Akanat poistetaan ennen käsittelyä. Isot hiutaleet saadaan kokonaisista ja pienet leikatuista jyvistä.	Puuroihin, leivontaan ja mysleihin. Voidaan nauttia myös sellaisenaan esim. maidon ja marjojen tai mehukeiton kanssa.
Lese	Valmistetaan myllytyksen yhteydessä seulomalla. Sisältää jyvän kuiturikkaan kuoriosan, kuorikerroksen alla olevan aleuronikerroksen ja jonkin verran ydintä.	Sellaisenaan maitotuotteiden kanssa aamu- tai välipalana, puurona sekä sämpylä- ja leipätaikinoissa.