Viljan kulutus Suomessa
1900-luvun alussa viljan kulutus oli Suomessa asukasta kohti 200 kg/v eli lähes 3-kertainen nykyiseen 80 kiloon verrattuna. Maalaismies söi päivittäin keskimäärin 340 g pehmeää ja 210 g kuivaa ruisleipää sekä lisäksi 100 g muita viljavalmisteita. Kulutus väheni yleisesti 1960-luvulla teollisuusmaissa, kun energiatarve pieneni koneiden korvatessa ihmistyötä. Tulojen kasvun myötä alettiin myös käyttää muita elintarvikkeita viljavalmisteiden sijasta.
2000-luvulla viljan kokonaiskulutus on pysynyt lähes ennallaan (kuva 5). Viljakohtaisesti tarkasteltuna vehnä on käytetyin vilja, mutta sen kulutus on ollut pienoisessa laskussa viime vuosina (kuva 6). Sen sijaan rukiin, ohran ja kauran kulutuksessa on nähtävillä kasvua. Ruista käytetään keskimäärin 15 kg/hlö/v, kun taas muiden osuus jää selvästi alle 10 kg/v. Ohraa, joka oli suomalaisten tärkein ruokavilja vielä 1600-luvulla, käytetään enää kolmisen kiloa asukasta kohti vuodessa. Riisin kulutus on pysynyt tasaisena, noin 6 kg/as/v.
Kuva 5. Viljojen kokonaiskulutus Suomessa ja EU:ssa 1995-2014
Lähde: Ruokatieto: Tietohaarukka 2014. *tieto vuodelta 2011.
Kuva 6. Viljojen kulutus lajeittain Suomessa 1950-2014
Lähde: Luke: Ruokatase, 2015.
Finravinto 2012 –tutkimuksen mukaan suomalaiset miehet kuluttavat päivässä viljavalmisteita noin 330 g ja naiset noin 270 g. Vehnäleipää miehet käyttävät 12 g ja naiset 8 g ja ruisleipää vastaavasti 75 ja 54 g. Puuroa ja muista aamiaisviljavalmisteita käytetään noin 70–75 g ja konditoriatuotteita (pullat, keksit, leivokset) 30–35 g päivässä. Valtaosa viljavalmisteista käytetään kotona. Kodin ulkopuolella viljavalmisteita syödään eniten kahvileipänä ja konditoriatuotteina.
Suomalainen ruis pitää pintansa
Monissa maissa leipävilja on lähes yksinomaan vehnää, mutta meillä rukiilla on yhä vahva asema. Tumma, hapatettu ruisleipä tunnetaan Suomen lisäksi vain Venäjällä, Puolassa ja Baltiassa. Jo Saksassa ja Tanskassa ruisleipä on erilaista. Suomessa käytetystä rukiista 90 % (15 kg/hlö/v) on täysjyväruista. Vastaava luku Saksassa on 21 % (2,5 kg). Miehet käyttävät ruista jonkin verran enemmän kuin naiset ja viljavalmisteita kaiken kaikkiaan 1,4 -kertaisesti naisiin verrattuna.
Viljan kulutus eri maissa
Luotettavimmin viljan kulutus ilmaistaan joko jyvinä tai jauhoina ja hiutaleina. Riippuen siitä, mitä tuotteita kussakin maassa lasketaan ruokaleipiin kuuluviksi, voidaan samasta jauhomäärästä saada eri määrä leipää.
Vaikka viljan kokonaiskulutus olisi eri maissa samaa suuruusluokkaa, eri viljalajien käyttö voi vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi Euroopassa vehnä on valtaviljalaji ja ruis lähes tuntematon, kun taas Japanissa riisi on pääviljaa. Italiassa vehnää käytetään noin kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Suomessa taas kokonaiskulutuksesta runsas kolmannes on muuta kuin vehnää.
Kuva: Leivän kulutus Euroopassa
