Vilja – hyvä kotimainen kasviproteiinin lähde
14.03.2023
Suomalaiset saavat ravinnostaan riittävästi proteiinia. Määrän sijaan tulisikin kiinnittää huomio proteiinin lähteisiin ja siirtyä käyttämään eläinproteiinin sijaan enemmän kasviproteiineja terveydellisistä ja ympäristöllisistä syistä. Vaihtoehtoja tähän tuotekategoriaan on tullut lyhyen ajan sisällä runsaasti, joten valinnan varaa on hyvin. Vaikka markkinoilla on paljon kotimaisista raaka-aineista valmistettuja kasviproteiinituotteita, kuluttaja tarttuu edelleen useimmiten ulkomailla viljeltyyn soijapohjaiseen tofu -valmisteeseen. Harva tulee ajatelleeksi, että myös viljatuotteet, kuten leipä ja puuro, sisältävät kasviproteiinia. Kotimaisen kasviproteiinivalmisteen tai viljatuotteen valinta on mahdollisuus kasvattaa ostoskorin kotimaisuusastetta myös proteiinin osalta.
Kotimainen proteiini
Kasviproteiinia valitsevan kuluttajan ostoskoriin päätyy pääasiassa ulkomaisesta soijasta valmistettua tofua tai muita soijavalmisteita, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi. Kotimaisista kasviproteiinituotteista hyllyillä on härkistä, nyhtökauraa ja monia muita vastaavia tuotteita. Näissä raaka-aineena käytetään usein härkäpapua tai vilja- tai herneproteiinia. Näiden ja muiden kasviproteiinia sisältävien kasvien, kuten lupiinin, tattarin, rypsin/rapsin ja hampun, viljely ja raaka-aineen tuottaminen onnistuu erinomaisesti Suomessa.
Viljatuotteet ovat myös merkittävä proteiinin lähde, vaikka usein niistä ajatellaan saatavan ainoastaan hiilihydraatteja sekä energiaa. Viljaproteiinin osuus suomalaisten ruokavalion proteiinista onkin noin viidennes. Lisäämällä viljatuotteiden määrää on helppo lisätä kasviproteiinin määrää aterioilla.
Lähellä tuotetun raaka-aineen etuna on vähäisemmät kuljetuksista syntyvät päästöt sekä varmuus ympäristöystävällisestä tuottamisesta. Suomessa valvotaan tarkasti viljelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja niitä on vähennetty täällä merkittävästi verrattuna moneen muuhun maahan. Lisäksi kotimaisen raaka-aineen suosiminen tuo työtä meille Suomeen ja turvaa omavaraisuuttamme.
Kotimaisia kasviproteiineja yhdistelemällä hyvä kokonaisuus
Kotimaisissa viljoissa on keskimäärin 10–15 % proteiinia. Vehnässä proteiinin osuus voi olla jopa 19 %. Vilja täydentää siis hyvin ruokavaliosta saatavan proteiinin kokonaismäärää. Tattarin peruskoostumus muistuttaa viljan jyvän koostumusta ja sekin sisältää proteiinia 11,0 %.
Viljojen proteiinien aminohappokoostumus ei täysin vastaa ihmisen välttämättömien aminohappojen tarvetta, mutta yhdistämällä ruokavaliossa viljatuotteita palkokasvien ja siemenien kanssa saadaan kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Vilja ja palkokasvit ovatkin ravitsemuksellisesti hyvä yhdistelmä, ja niiden myötä tarvittavien aminohappojen, kuidun ja monen muun ravintoaineen saanti on turvattua. Perinteinen yhdistelmä hernekeitto ja ruisleipä ovat siis myös proteiinin saannin kannalta hyvä vaihtoehto.
Kotimainen kasviproteiini on siis vastuullinen valinta niin terveyden, ympäristön kuin kotimaisen työn kannalta!
Lisätietoja: Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
terhi.virtanen@leipatiedotus.fi 040-5016279
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Ravitsemus Suomessa : FinRavinto 2017 -tutkimus
LUKE: ScenoProt; Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi, 2018
LUKE: ScenoProt; Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi, 2019
Hannu Salovaara, Helsingin yliopisto, ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOS; Viljat ja palkokasvit, Elintarviketeknologian peruskurssin osa (ETK123) 2013.