Täysjyvä ruokkii aivoja
13.03.2019
Aivoviikkoa 2019 vietetään 11.-17.3. teemalla ”Vaali aivojasi”. Teema muistuttaa, että aivojen terveydestä huolehtiminen kannattaa aina; nuorena ja vanhana, terveenä ja sairastuneena. Aivoterveyttä vaalimalla riski sairastua moniin neurologisiin sairauksiin pienenee. Riittävästi laadukasta energiaa ja ravintoaineita sisältävä ruokavalio on yksi keino huolehtia aivojen terveydestä. Hyvän ruokavalion lisäksi aivot tarvitsevat liikuntaa, lepoa ja aivojumppaa pysyäkseen kunnossa.
Täysjyväviljan lisääminen ruokavalioon on suositeltavaa monestakin syystä, myös aivojen terveyden kannalta. Aivot käyttävät energiakseen hiilihydraatteja ja niiden riittävä taso verenkierrossa auttaa keskittymään ja takaa aivoille sopivan energiatason ajatustyöhön. Täysjyväviljojen kuidun ansiosta ravinnon hiilihydraatit imeytyvät tasaisesti ja ylläpitävät niiden tasaisen tason verenkierrossa.
Hiilihydraattien lisäksi monet viljojen sisältämät vitamiinit ja kivennäisaineet vaikuttavat aivojen toimintaan ja hyvinvointiin. Täysjyvävilja sisältää B-ryhmän vitamiineista runsaasti tiamiinia, joka edistää hermoston normaalia toimintaa. Tiamiinin riittämätön saanti ilmenee esimerkiksi väsymyksenä, univaikeuksina ja keskittymiskyvyn puutteena. Viljassa, erityisesti vehnänalkioissa, on suhteellisen runsaasti myös E-vitamiinia eli tokoferolia. E-vitamiini pitää yllä solukalvojen rakennetta ja toimii elimistössä antioksidanttina eli suojaa elimistön rasvoja hapettumiselta. Rasvalla on suuri merkitys aivotoiminnalle, sillä aivojen hermosolujen rakentumiseen tarvitaan rasvaa. Lisäksi täysjyväviljan lese on hyvä sinkin lähde. Sinkki vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen sekä tukee oppimista, ajattelua ja muistia.
Toimiakseen tehokkaasti aivot tarvitsevat energian lisäksi happea. Terve sydän ja verisuonisto takaavat aivoille riittävän hapen ja energian saannin. Verenpaineen ja kolesterolin kurissa pitäminen ylläpitävät siis myös aivojen terveyttä. Kauran ja ohran sisältämä ravintokuitu beetaglukaani alentaa veren LDL-kolesteroliarvoja muodostamalla suolistossa veden kanssa geelin, joka estää kolesterolia imeytymästä elimistöön. Näin veren kolesterolipitoisuus alenee. Beetaglukaani hidastaa myös ravinnon hiilihydraattien imeytymistä ja ehkäisee siten verensokerin heilahteluja.
Mielihyvähormoneja herkuttelemalla
Hermoimpulssien kulkuun vaikuttava serotoniini-hormoni säätelee unirytmiä, vireystasoa, ruokahalua ja mielialaa. Tutkimusten mukaan sillä on osuutta tarkkaavaisuuden säilymisessä sekä muistin toiminnassa. Serotoniinin tasoon on mahdollista vaikuttaa ruokavalinnoilla. Sitä muodostuu tryptofaani-aminohaposta, jota saadaan ravinnosta. Kun serotoniinin tuotanto aivoissa vilkastuu, se saa tuntemaan kylläisyyttä ja kohottaa mielialaa.
Hiilihydraattipitoisten ja makeiden herkkujen mielihalua saattaa osaltaan selittää serotoniin muodostumismekanismi. Sokerista ja tärkkelyksestä koostuvat hiilihydraatit lisäävät insuliinin eritystä, joka puolestaan vauhdittaa tryptofaanin kertymistä aivoihin. Näillä perusteilla pullakahvit ja herkuttelu hyvässä seurassa nostaa mielialaa ja saa aivot hyrräämään tyytyväisyyttään.
Lisätiedot:
Kaisa Mensonen, ETM
Leipätiedotus ry
kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi
040-5942728
