Leivän demonisointi on turhaa - tuore väitöstutkimus
14.06.2018
Suomalaiset kokevat väärää syyllisyyttä leivän syömisestä. Väitöstutkimuksessa paljon hiilihydraatteja saavat olivat vähiten ylipainoisia. Hiilihydraattien välttämisen sijaan jokaisen olisi hyvä kiinnittää huomiota hiilihydraattien laatuun omassa ruokavaliossaan
Hiilihydraattien ja terveyden välisten monimutkaisten yhteyksien ymmärtäminen on haastavaa nykyisessä runsaassa ruokaympäristössämme. Laadukkaiden hiilihydraattilähteiden, kuten täysjyväviljavalmisteiden ja hedelmien rinnalla on tarjolla sokeroituja juomia, makeisia ja muita sokereilla makeutettuja tuotteita.
Elintarviketieteiden maisteri Niina Kaartinen tutki tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa lisätyn sokerin yhteyksiä muuhun ruokavalioon sekä hiilihydraattien ja ruokavalion glykeemisen indeksin ja kuorman yhteyttä lihavuuteen.
Glykeemisellä indeksillä ja kuormalla viitataan ravinnon sisältämien hiilihydraattien määrään ja laatuun ja niiden aiheuttamaan muutokseen verensokeritasossa.
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin neljää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 2000–2007 toteuttamaa terveystarkastustutkimusta, joihin osallistui yhteensä 13 800 yli 25-vuotiasta aikuista Suomesta. Näihin tutkimuksiin sisältyi pituuden, painon ja vyötärönympäryksen mittaukset ja koko ruokavalion kattava frekvenssikysely. Tulosten tarkastelu tukee suositusta lisätyn sokerin saannin rajoittamisesta.
– Tutkittavilla ruokavalion sokereista keskimäärin noin 40 % tuli luontaisista lähteistä ja loput 60 % oli kotona ja elintarviketeollisuudessa lisättyä sokeria. Paljon lisättyä sokeria saavat olivat keskimäärin nuorempia, ja he saivat vähemmän kuitua ja käyttivät vähemmän hedelmiä, kasviksia, ruista ja kalaa kuin ne, joiden lisätyn sokerin saanti oli pientä, Kaartinen sanoo.
Lisätyn sokerin saanti oli yhteydessä myös suurempaan voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöön.
Sen sijaan ruokavaliostaan vähän hiilihydraatteja saava henkilö oli todennäköisemmin lihava. Tutkituista 23 % luokiteltiin lihavaksi, eli heidän painoindeksinsä oli 30 kg/m2 tai korkeampi, ja lihavuuden riski oli 35 % pienempi hiilihydraatin saannin korkeimmassa neljänneksessä verrattuna matalimpaan.
Lihavuuden riski oli pieni myös niillä, joiden sakkaroosin saanti tai ruokavalion glykeeminen kuorma oli suuri. Sakkaroosin saannin suojavaikutus lihavuuteen nähden oli voimakkain niillä, jotka söivät paljon hedelmiä. Sakkaroosia esiintyy luontaisesti hedelmissä ja kasviksissa.
– Tulos viittaa siihen, että lihavat ovat muokanneet ruokavaliotaan vähemmän hiilihydraatteja sisältäväksi. Hiilihydraattien välttämisen sijaan jokaisen olisi hyvä kiinnittää huomiota hiilihydraattien laatuun omassa ruokavaliossaan, Kaartinen sanoo.
– Ajallisten yhteyksien varmistamiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia seuranta-asetelmassa. Olisi tärkeää, että lihavuutta koskeva tutkimus voitaisiin toistaa niin että tutkitaan kokonaissakkaroosin sijaan lisättyjä sokereita.
Tutkimus osoitti myös, että Suomen aikuisväestölle suunniteltu ruoankäytön frekvenssikysely mittaa ruokavalion hiilihydraattien suhteellista saantia riittävällä tarkkuudella, mikä on tärkeää jatkotutkimusten kannalta. Tutkittavien sukupuoli, ikä ja koulutus vaikuttavat heidän kykyynsä vastata kyselyyn, mikä tulee huomioida myös tulevissa analyyseissä.
ETM Niina Kaartinen väittelee 15.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Carbohydrates in the diet of Finnish adults - Focus on intake assessment and associations with other dietary components and obesity". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XV, Unioninkatu 34, 4.krs.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lähteet:
Kirjoittaja Elisa Lautala
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005713523.html
