Leipä – helppo kasviproteiinin lähde
03.02.2025
Suomalaiset saavat ravinnostaan riittävästi proteiinia. Määrän sijaan tulisi kiinnittää huomio proteiinin lähteisiin ja siirtyä käyttämään eläinproteiinin sijaan enemmän kasviproteiineja terveydellisistä ja ympäristöllisistä syistä. Tätä suosittavat myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan syksyllä 2024 julkaisemat ravitsemussuositukset.
Harva tulee ajatelleeksi, että myös viljatuotteet, kuten leipä ja puuro, sisältävät kasviproteiinia. Kotimaisen leivän valinta on mahdollisuus kasvattaa ostoskorin kotimaisuusastetta myös proteiinin osalta. Ja se on vastuullinen valinta!
Viljat - merkittävä proteiinien lähde
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemän selvityksen mukaan yli 60 % ruokavaliomme proteiinista on eläinperäistä. Kasviperäisten proteiinilähteiden osuus suomalaisten proteiinin saannissa on reilu kolmannes. Viljatuotteet ovat merkittävä proteiinin lähde, vaikka usein niistä ajatellaan saatavan ainoastaan hiilihydraatteja sekä energiaa. Kasviproteiinista ylivoimaisesti suurin osa saadaan viljoista, erilaisten viljatuotteiden muodossa. Lisäämällä viljatuotteiden määrää on helppo lisätä kasviproteiinin määrää aterioilla.
Kasviproteiineja yhdistelemällä hyvä kokonaisuus
Ruoan proteiinit hajoavat ruoansulatuskanavassa aminohapoiksi ja ne käytetään ensisijaisesti solujen rakennusaineeksi. Ruoassa tulee olla kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Jo yhdenkin aminohapon puute johtaa siihen, että elimistö ei pysty täysin hyödyntämään muitakaan aminohappoja ja ne käytetään energiaksi eikä elimistön rakennusaineiksi.
Viljan proteiinien aminohappokoostumus ei täysin vastaa ihmisen välttämättömien aminohappojen tarvetta. Yhdistämällä ruokavaliossa viljatuotteita palkokasvien, pähkinöiden ja siemenien kanssa saadaan kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Vilja ja palkokasvit ovatkin ravitsemuksellisesti hyvä yhdistelmä ja niiden myötä tarvittavien aminohappojen, kuidun ja monen muun ravintoaineen saanti on turvattua. Perinteinen yhdistelmä hernekeitto ja ruisleipä ovat siis myös proteiinin saannin kannalta hyvä vaihtoehto.
Viljassa ympäristöystävällistä proteiinia
Kasviproteiinin tuottaminen kuormittaa ympäristöä lihaproteiinin tuottamista vähemmän. Vähiten vaikutuksia sekä ilmastoon että rehevöitymiseen on palkokasvien ja viljan tuotannossa. Viljely on yksi keino hidastaa ilmastonmuutosta, sillä kasvisten ja viljan viljely lisäävät maan kasvipeitteisyyttä ja hiilensidontaa. Vihreät kasvit sitovat yhteyttäessään ilman hiilidioksidia ja toimivat näin hiilinieluina.
Suomessa tuotetaan kasviproteiinia mm. viljelemällä erilaisia viljoja, perunaa ja palkokasveja. Lähellä tuotetun raaka-aineen etuna on vähäisemmät kuljetuksista syntyvät päästöt sekä varmuus ympäristöystävällisestä tuottamisesta. Suomessa valvotaan tarkasti viljelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja niitä on vähennetty täällä merkittävästi verrattuna moneen muuhun maahan. Kotimaisen raaka-aineen suosiminen tuo työtä meille Suomeen ja turvaa omavaraisuuttamme.
Kotimainen kasviproteiini on siis vastuullinen valinta niin terveyden, ympäristön kuin kotimaisen työn kannalta!
Lisätietoja: Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry
terhi.virtanen@leipatiedotus.fi
040-5016279
Lähteet:
LUKE: Kasviproteiini kasvun tiellä: Tiekartta ruoan korkeampaan kasviproteiiniomavaraisuuteen. 2024
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Ravitsemus Suomessa : FinRavinto 2017 -tutkimus
Valtion ravitsemusneuvottelukunta: KESTÄVÄÄ TERVEYTTÄ RUOASTA – kansalliset ravitsemussuositukset 2024
