Banaani ei ole täysjyvän lähde - täysjyvät ja kuidut iloisesti sekaisin
05.12.2024
Banaani on Suomen suosituin hedelmä ja se sisältää kuitua, mutta täysjyvää se ei kuitenkaan sisällä yhtään, vaikka osa kuluttajista näin luulekin. Täysjyväviljaa voi saada nimensä mukaisesti vain viljatuotteista. Uusissa suosituksissa täysjyväviljaa suositellaan syötävän 90 grammaa, mutta sitä ei saa hedelmistä, marjoista eikä kasviksista. Sen sijaan täysjyväruisleipäpalasta sitä voi saada jopa 20-25 grammaa.
Leipätiedotuksen tekemässä kuluttajatutkimuksessa käy ilmi, että jopa 20 % uskoo, että saamme täysjyvää hedelmistä ja vihanneksista. 25 % vastaajista kertoo, että ei tiedä vastausta kysymykseen. Näin ollen vain reilu puolet suomalaisista tietää, että hedelmät ja vihannekset eivät ole täysjyväviljan lähde. ”Uskoisin, että tässä menee vastaajilla iloisesti sekaisin kuitu ja täysjyvä”, toteaa Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. ”Täysjyväinen tuote sisältää kuitua, mutta kuitupitoinen tuote ei aina täysjyvää”, hän jatkaa.
Täysjyvävilja tarjoaa kuitujen lisäksi monia muita terveydelle tärkeitä ravintoaineita ja hyötyjä, jotka tekevät siitä tärkeän osan terveellistä ruokavaliota. Täysjyväviljat sisältävät kuitujen lisäksi myös tärkeitä vitamiineja, mineraaleja ja antioksidantteja. Esimerkiksi B-vitamiinit, rauta, magnesium ja sinkki ovat kaikki tärkeässä roolissa kehon hyvinvoinnissa. Täysjyväviljat sisältävät myös pieniä määriä terveellisiä rasvoja, jotka voivat tukea sydänterveyttä ja edistää solujen hyvinvointia.
Juuri julkaistujen kansallisten ravitsemussuositusten mukaan täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 grammaa päivässä (kuivapainona). Määrä saadaan esimerkiksi 3 palasta täysjyväruisleipää, lautasellisesta puuroa sekä reilusta desilitrasta keitettyjä ateriasuurimoita. Yksi täysjyväinen ruisleipäpala sisältää täysjyvää noin 20 grammaa. Laske oma täysjyvän saantisi Leipätiedotuksen laskurilla: https://www.leipatiedotus.fi/materiaalit/testit/taysjyvatesti.html
Täysjyväviljan käytön lisääminen on yhteydessä
- tyypin 2 diabeteksen riskin pienenemiseen
- suolistoterveyteen
- pienempään painoindeksiin
- veren rasva-arvojen parantumiseen
- insuliinin parempaan tuottoon
- sydän- ja verisuonisairauksien riskin pienenemiseen
- joidenkin syöpätyyppien riskin pienenemiseen (esim. suolistosyövät)
Lähde:
Leipätiedotus ry ja Iro Research Kuluttajatutkimus; Leivän valintakriteerit. Tuhat suomalaista. 2024
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja THL; Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024
Lisätiedot: Kaisa Mensonen, ETM, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja
kaisa.mensonen@leipatiedotus.fi, 040-5942728
