Suomalaisten täysjyvän saanti
Suomalaisia voidaan kutsua täysjyväviljakansaksi, sillä yli 90 % aikuisväestöstä syö täysjyväviljaa sisältäviä tuotteita. Tämä käy ilmi THL:n vuonna 2021 tekemästä Finravinto 2017 -julkaisuun perustuvasta tutkimuksesta. Vaikka täysjyvä kuuluukin lähes jokaisen suomalaisen ruokavalioon, on sen saantia varaa nostaa.
Täysjyvä maistuu etenkin vanhemmille ikäryhmille
Lähes kaikki suomalaiset syövät täysjyväviljaa. THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan aikuisväestöstä yli 90 %:lla ruokavalioon kuuluu täysjyväviljavalmisteita, joista miehet saavat keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Suomalaisten täysjyvän saanti on muiden Pohjoismaiden kanssa samalla tasolla ja kansainvälisestikin vertailtuna kohtalaisen runsasta. Ruotsissa täysjyvän saannin on arvioitu olevan miehillä keskimäärin noin 60 g ja naisilla noin 40 g päivässä. Tanskassa saanti on hieman suurempaa – miehillä keskimäärin noin 80 g ja naisilla 60 g päivässä.
Tarkasteltaessa iän ja asuinpaikan vaikutusta täysjyvän saantiin on se suurempaa vanhemmalla väestöllä. Tämä kertoo rukiin ja täysjyvän roolin muutoksesta ruokavaliossamme: vaikka viljatuotteet ovat edelleen tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota, rukiin käyttö on vähentynyt ja täysjyväviljatuotteet eivät kuulu nuorempien sukupolvien ruokavalioon, kuten ne aiemmin ovat kuuluneet. Myös alueellisia eroja vaikuttaa olevan: saanti on suurempaa mm. Pohjois-Savossa verrattuna Etelä-Suomeen. Tutkimuksen mukaan koulutustausta ei vaikuta eroihin täysjyvän saannissa.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa täysjyvän saannille ei ole määritelty grammamääräistä suositusta, mutta niiden mukaan vähintään puolet viljavalmisteista tulisi olla täysjyvää. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan viljavalmisteita tulisi nauttia päivittäin 6–9 annosta. Yhdellä vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai muuta aterialisäkettä. Lautasellinen puuroa vastaa kahta vilja-annosta. Tanskassa sen sijaan on annettu grammamääräinen suositus täysjyvän saannista ruokavalion energiamäärään suhteutettuna. Suosituksen mukaan ruokavalion tulisi sisältää vähintään 75 g täysjyvää 10 MJ:a kohden (noin 2400 kcal).
Ruis – täysjyvän kuningas
THL:n vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan käytetyimmät täysjyväviljat Suomessa ovat ruis ja kaura. Täysjyväpitoiset ruoat, kuten ruisleipä ja kaurapuuro, ovat perinteisesti olleet osa ruokavaliotamme. Eniten täysjyvää suomalaiset saavat ruisleivistä ja puuroista. Lisäämällä ruokavalioon yksi ruisleipäviipale saadaan täysjyvää 14 grammaa ja lautasellisella kaurapuuroa 34 grammaa.
Ruis on selkeästi tärkein täysjyvän lähde. Suomalaiset saavatkin ruokavaliossaan eniten täysjyvää rukiista ja sen paras lähde on ruisleipä. Jopa yli puolet suomalaisten saamasta täysjyvästä tulee ruisleivästä. Miesten täysjyvän saannista rukiin osuus on jopa 60 % ja naisillakin rukiin osuus on yli puolet. Rukiin kulutuksessa on kuitenkin tapahtunut laskua Suomessa viime vuosikymmeninä, millä on vaikutusta myös täysjyvän saantiin.
Täysjyväkaura on rukiin jälkeen täysjyvän toiseksi tärkein lähde. Naiset saavat kaurasta miehiä enemmän täysjyvää. Vaikka kauran käyttö on kasvanut, ei se ole lisännyt täysjyvän kokonaissaantia rukiin kulutuksen laskiessa samaan aikaan. Vehnän osuus täysjyvän saannista on vain noin 10 %, vaikka viljaraaka-aineena se on yleisimmin käytetty vilja. Tämä kertoo siitä, että sitä käytetään pääasiallisesti kuorittuna eikä täysjyväisenä.
Miten lisää täysjyvää?
Tuotetta valitessa kannattaa pakkauksesta tarkistaa onko käytetty vilja täysjyvää. Pakkausmerkinnöillä voidaan helpottaa kuluttajan valintaa siirtymään täysjyväisiin tuotteisiin mainitsemalla pakkauksessa, onko tuotteessa käytetty viljaraaka-aine täysjyväistä. Suomessa lähes kaikki ruisleipä valmistetaan täysjyvästä ja se on niin itsestäänselvyys, että aina sitä ei ole edes mainittu. Jos pakkauksessa lukee sihtiruisjauho, tarkoittaa se, että silloin kyseessä ei ole täysjyväruis. Grahamjauho tarkoittaa sen sijaan täysjyvävehnää. Kauraa käytetään elintarvikkeissa täysjyväisenä, sillä sitä ei kuorita.
Elintarvikkeiden tuotekehityksellä ja markkinoinnilla on keskeinen rooli täysjyväisten elintarvikkeiden käytön lisäämisessä ja houkuttelevuuden parantamisessa. Täysjyvän saantiin olisi syytä reagoida kiinnittämällä huomiota ruokakulttuurissamme tapahtuneeseen muutokseen, josta yksi on nuorten välipalaistunut ruokavalio. Helposti ja nopeasti valmistettavien ja mukaan otettavien täysjyväisten välipala- ja aamiaistuotteiden kehittäminen voisi olla ratkaisu nuorten muuta väestöä alhaisempaan täysjyvän saantiin. Mitä enemmän markkinoilla on erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita sitä helpommin yhä useampi kuluttaja löytää itselleen sopivia ja maistuvia tuotteita.
Elintarviketeollisuudessa olisi varmasti varaa lisätä täysjyvävehnän käyttöä raaka-aineena. Hyvänmakuisissa täysjyvävehnästä valmistetuissa tuotteissa olisi tuotekehityksessä varmasti monia mahdollisuuksia. Täysjyväiset vehnäleivät, -keksit ja aamiaistuotteet ovat esimerkkejä, joiden raaka-aineena täysjyvävehnän käytön lisääminen olisi perusteltua.
Rukiin rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa on ainutlaatuinen. Rukiin arvostusta ja tietoa sen terveellisyydestä on syytä lisätä myös nuoremman väestön keskuudessa. Rukiin käytön palauttaminen edellisten vuosikymmenten tasolle ei varmasti ole liian korkealle asetettu tavoite. Uudet ruisinnovaatiot ovat tuoneet perinteisten ruistuotteiden, ruisleivän ja -puuron, rinnalle uusia rukiin käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi ruissnacks -tuotteet ovat hyvä esimerkki rukiin taipumisesta nykyiseen napostelukulttuuriinkin.
Vaikka kauran kulutus on lisääntynyt Suomessa viime vuosina ja se on saattanut osin korvata ruista, on näiden suosittujen täysjyväviljojen käyttöä mahdollista nostaa. Kaurasta valmistettujen tuotteiden tuotekehityksessä on nähty mahtavia innovaatioita viime vuosien aikana ja niiden saattaminen yhä useamman kuluttajan lautaselle on seuraava askel täysjyvän saannin lisäämisessä.
Täysjyvän saantiin, erityisesti pääaterioilla, voidaan vaikuttaa myös joukkoruokailussa. Osallistuuhan merkittävä osa suomalaisista joukkoruokailuun päivittäin koulu- ja henkilöstöravintoloissa. Lisäkkeenä tulisi tarjota täysjyväpastaa, -kauraa, -ohraa ja -riisiä. Uusilla kotimaisesta viljasta, kaurasta ja ohrasta, valmistetuilla ateriajyvillä voidaan korvata epäekologisemmin tuotettua ja ulkomailta tuotua riisiä. Täysjyväiset kaura-, ruis- ja ohrapuurot sopivat aamupalan lisäksi välillä myös lounaaksi. Henkilöstö- ja kouluravintoloiden leipävalikoimissa tulisi olla päivittäin tarjolla täysjyväistä tuore- ja kuivaleipää.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Julkaisut: Täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä – FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia (2021)
Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemussuositukset (2014)
